Käyttämistämme materiaaleista
CaiSannissa valmistuu koruja kullasta, platinasta, hopeasta, palladiumista, titaanista ja zirkoniumista. Jokaisella näistä metalleista on omat erityispiirteensä, kuten esimerkiksi väri, pehmeys, sitkeys ja värjättävyys.
​
Tältä sivulta löydät tietoa paitsi käyttämiemme metallien ominaisuuksista, myös jalometallien leimaamisesta, kullan karaateista sekä mahdollisista korumetallien aiheittamista allergioista.
​
Toivomme, että löydät kaiken tarvittavan tiedot, avuksesi korumetallin valinnassasi. Mikäli etsimääsi tietoa ei näiltä sivuilta löydy, kannattaa laittaa meille viestiä sillä autamme aina mielellämme. Muista kurkata myös Usein kysytyt kysymykset.
Kulta
Kulta eroaa kaikista muista metalleista upean värinsä ja hohtonsa vuoksi. Kullasta tuli jo varhain onnen ja rikkauden symboli, sekä kaikkialla hyväksytty maksuväline. Kulta on todennäköisesti kuparin ohella ensimmäinen metalli jonka ihminen on oppinut tuntemaan. Kaikki muinaiset sivistyskulttuurit tunsivat kullan. Kultaa arvostetaan korukäytössä paitsi värinsä ja kiiltonsa, myös muuttumattomuutensa ja työstöominaisuuksiensa vuoksi. Se ei muuta normaaliolosuhteissa juurikaan väriään edes pitkän ajan kuluessa. Lisäksi kulta on erittäin venyvää ja hyvin taottavaa. Sitä voidaan sulattaa ja osia voidaan liittää yhteen juottamalla. Se kiillottuu kauniisti ja lisäksi metallinen kulta on erittäin hyvin siedettyä ja aiheuttaa allergisia reaktioita erittäin harvoin.
​
Puhdas kulta on korukäytössä yleensä liian pehmeää ja siksi kultaa seostetaan muilla metalleilla, jotta siitä saataisiin kovempaa ja myös erilaisten sävyjen aikaan saamiseksi. Kelta-, valko- ja punakulta eivät ole omia metallejaan, vaan kullan erilaisia seoksia.
​
Kultaa useimpien muiden jalometallien tavoin voidaan kierrättää ja muokata uudelleen lähes loputtomasti. Kullan kierrätys on erittäin tervetullutta, sillä uuden kullan louhinta kuluttaa luonnonvaroja ja kallis materiaali saadaan kierrättämällä hyöty- ja jatkokäytettyä.
Keltakulta
Keltakulta on kultaseoksista kaikkein tunnetuin ja monien mielestä "se ainoa oikea" kulta. Keltakultaseoksiakin on tosin olemassa useampaa erilaista sävyä, sillä värisävy määräytyy seosmetallien, hopean ja kuparin, keskinäisestä suhteestä. Suomessa yleisimmin käytettävä ns. suomiväri, jota me CaiSannissakin käytämme, on keski-Eurooppalaisen hyvin keltaisen ja Venäläisen lähes punakultaisen sävyn välimaastosta. Se on kauniin lämpimän sävyinen, mutta kuitenkin eroaa selvästi punaisemmasta punakullasta.
​
Keltakulta sopii materiaaliksi lähes kaiken tyyppisiin koruihin ja on kaunis istutusalusta monille eri sävyisille jalokiville.
Lue myös:
Valkokulta
Valkokulta on kultaseos joka on värjätty vaaleaksi seosmetalleilla. Ennen tähän käytettiin usein nikkeliä, mutta nykyään useimmiten palladiumia ja joskus myös platinaa. Kun ostat Suomessa valmistetun valkokultakorun voit olla lähes varma, että seosaineena ei ole käytetty nikkeliä, mutta ulkomaan tuontia olevat korut tai hyvin vanhat valkokultakorut saattavat vielä nikkeliä sisältää.
​
Valkokullan oma sävy ei ole aivan kirkkaan valkoinen, vaan yleensä harmaaseen, kellertävään tai ruskeaan taittava. Jos haluat valkokultakorun pinnasta hohtavan vaalean, on koru rodinoitava.
​
CaiSannissa käytämme kauniin harmahtavan sävyistä valkokultaa, joka on upeaa myös rodinoimattomana ja jonka seosaineet ovat palladium ja hopea. Emme koskaan käytä nikkelivalkokultaa.
​
Valkokullan hinta on hieman korkeampi kuin kelta- tai punakullan seosaineena käytettävän palladiumin hinnasta johtuen.
​
Lue myös:
Punakulta
Punakulta tai ruusukulta on seos, joka on väriltään hieman keltakultaa punertavampaa. Punakullan punainen sävy johtuu seosaineena olevasta kuparista. Mitä suurempi on kuparin osuus, sitä punaisempaa kulta on. Punakulta korostaa kauniisti lämpimän sävyisiä (pinkit, roosat, oranssit) kiviä ja antaa sormukselle ihastuttavaa vintagetyyliä. Toisaalta punakulta sopii hyvin myös moderneihin ja trendikkäisiin koruihin.
​
Hinnaltaan punakulta vastaa keltakullan hintaa, eikä sen työstöominaisuuksissa ole merkittäviä eroja, joten keltakultaisen ja punakultaisen korun hinnat ovat pääosin samoja.
TIESITKÖ?
​
Kelta-, valko- ja punakullan lisäksi on olemassa myös muitakin väriseoksia mm. vihreä kulta ja sininen kulta. Vihertävän keltaista kultaa saadaan lisäämällä kullan joukkoon hopeaa (ja ennen myös kadmiumia, mutta kadmiumin käyttöä on sittemmin rajoitettu) ja rautalisä värjää kullan harmahtavan siniseksi. Nämä seokset ovat kuitenkin harvoin käytettyjä huonojen muokkausominaisuuksiensa vuoksi.
Entäs sitten ne karaatit?
Olet varmaankin kuullut puhuttavan 14 karaatin, 18 karaatin ja ehkä myös 9 tai 22 karaatin kullasta? Karaatti merkitsee kullan pitoisuutta 1/24 osina niin, että 24K on puhdasta (100% tai käytännössä 99,9%) kultaa. Korun leimoissa kullan pitoisuus merkitään taas promilleina (massan tuhannesosina), mikä onkin omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja hämmennystä.
​
Karaatit on kuitenkin helppo muuttaa promilleiksi alla olevan laskukaavan avulla. Olemme keränneet myös Suomessa sallitut leimattavat pitoisuudet oheiseen taulukkoon.
​
Pitoisuusmerkintä leimassa= (karaatit/24)*1000
​
Esimerkiksi: 750 = (18/24)*1000
Eli 750 merkintä sormuksen sisällä tarkoittaa, että sormus on 18K kultaa ja että seos sisältää massastaan 75% kultaa ja 25% seosmetalleja.
​
Kuten jo aiemmin mainittiin, puhdas kulta on korukäyttöön yleensä liian pehmeää ja siksi kultaa seostetaan muilla metalleilla (yleisimmin hopea, kupari ja palladium) käyttö- ja työstöominaisuuksien parantamiseksi sekä eri värisävyjen aikaansamiseksi. CaiSannissa käytämme 14K ja 18K kelta- valko- ja punakultaseoksia.
Platina
Olet ehkä kuullut sanottavan, että platina on metalleista jaloin. Tämä johtuu monista platinan ylivertaisista ominaisuuksista, kuten sitkeys ja kestävyys sekä korkea ominaispaino ja sulamispiste. Platina on väriltään vaaleaa sinertävän harmaata, eikä kaipaa kauniin värinsä peitoksi rodinointia. Ilman oksidit eivät vaikuta platinan ulkonäköön, eikä se tummene. Platina ei myöskään yleensä aiheuta kenenkään iholla allergisia reaktioita.
​
Korkean sulamislämpötilansa ja haastavan työstönsä vuoksi platinakorut ovat jonkin verran vastaavia kultakoruja arvokkaampia. Platinan suuresta ominaispainosta johtuen siitä valmistettu esine painaa noin 50 % enemmän kuin täsmälleen samoilla mitoilla valmistettu keltakultainen esine ja jopa kaksinkertaisesti samanlaiseen hopeakoruun verrattuna. Platinaseos sisältää myös korkeamman pitoisuuden itse platinaa (95%) kuin 14K (58,5%) tai 18K (75%) kulta. Vaikka platina tällä hetkellä (2021) onkin materiaalina kultaa edullisempaa, nousee platinakorun hinta näistä syistä vastaavaa kultaista korua suuremmaksi.
TIESITKÖ?
​
Etelä-Amerikan intiaanit valmistivat platinasta pieniä koriste- ja käyttöesineitä jo varhain. Espanjalaiset konkistadorit sen sijaan eivät tunteneet platinaa, eivätkä osanneet työstää sitä, joten he heittivät platinahiput takaisin jokeen "kypsymään" ja saamaan kullankeltaisen värin.
Platinaa pidettiinkin hopean (plata) arvottomana muunnoksena (platinja = hopean tapainen, pikkuhopea).
Hopea
Hopea on yksi ensimmäisistä metalleista, joita ihminen on ottanut käyttöönsä. Ennen hopea on ollut hyvin harvinaista ja kallista ja se on ollut rahan arvon mitta 1800-luvun puoliväliin saakka. Varhaisina aikoina hopea on ollut jopa kultaakin arvokkaampaa. Sittemmin hopean arvo on laskenut hopealöytöjen lisääntyessä.
​
Hopea on kirkkaanvalkoinen melko pehmä ja kauniisti kiiltävä metalli. Korukäyttöön puhdas ns. hienohopea on liian pehmeää ja siksi hopeaa seostetaan kuparilla. Kupari myös helpottaa hopean sulatus- ja valuprosessia. Hopea ei muutu puhtaassa ilmassa, mutta ilman rikkiyhdisteet aiheuttavat hopean tummenemista. Myös hopeiset ruokailuvälineet kannattaa pitää erillään rikkipitoisista ruoista, kuten esimerkiksi kananmunan valkuaisesta. Hopealla on myös bakteereja tappavia ominaisuuksia, jonka vuoksi sitä on todennäköisesti alettu käyttämään ruokailuvälineissä.
​
Korukäytössä yleisin hopean seos on 925 promillen ns. sterlinghopea.
Palladium
Palladium on platinametalleihin kuuluva valkoinen ja melko kevyt metalli. Se on jalometalleista viimeisimpänä saanut leimausoikeuden Suomessa, vuonna 2009. Jo sitä ennen palladiumilla on ollut tärkeä rooli seosmetallina valkokullan valmistuksessa. Varsinaiset palladiumkorut ovat kuitenkin nykyäänkin vielä melko harvinaisia osaltaan sen viime vuosina korkeaksi nousseen hinnan vuoksi.
​
Palladiumin värisävy on jopa hieman platinaa vaaleampi ja ominaispaino vain noin puolet platinan ominaispainosta. Siitä valmistetut korut ovat siis huomattavasti kevyempiä kuin vastaavan kokoiset platinakorut. Palladiumin korkean sulamispisteen vuoksi sen käsittely on huomattavasti vaikeampaa verrattuna esimerkiksi kullan ja platinan käsittelyyn.
Titaani
Titaani on erittäin kevyttä, kestävää ja allergisoimatonta metallia, joka on väriltään hieman valkokultaa tummempaa. Titaani on mielenkiintoinen materiaali korukäytössä sekä sen hyvien ominaisuuksien, mutta myös haasteiden vuoksi. Titaania ei voi normaalein kultasepän menetelmin juottaa, jonka vuoksi esimerkiksi sormuksen rakenteet pitää suunnitella eri tavalla kuin jalometallisten korujen. Titaani on jalometalleihin verrattuna hinnaltaan verrattain edullista, mutta sen työstäminen on hitaampaa ja kuluttaa työkaluja, mikä nostaa titaanikorun hintaa.
​
Titaania voidaan värjätä joko sähköisesti tai lämmön avulla ja esimerkiksi kauniin siniset lämpövärit ovatkin suosittuja koruissa. Titaanin oma väri on vaaleanharmaa, eikä se muutu normaaleissa lämpötiloissa, eikä ilman tai veden vaikutuksesta pitkänkään ajan kuluessa.
​
Titaania käytetään mm. lentokone- ja avaruustekniikassa, kilpa-autoissa, urheiluvälineissä sekä lääketieteessä. Koska titaani ei ärsytä ihmiskehoa se on oiva materiaali esimerkiksi tekonivelissä ja proteeseissa.
Musta zirkonium ja keltakulta sopivat upeasti yhteen.
Zirkoniumsormuksia erilaisilla pintakuvioinneilla.
Valkokultainen halosormus sekä musta zirkoniumsormus.
Musta zirkonium ja keltakulta sopivat upeasti yhteen.
Zirkonium
Zirkonium on monilta ominaisuuksiltaan hyvin titaanin kaltainen metalli. Mielenkiintoisen metallin zirkoniumista korukäytössä tekee sen lämpökäsittelyllä aikaansaatava tummanharmaa, lähes musta, pinta. Vaikka tämä väri on vain korun pinnassa on värin aikaansaava oksidikerros verrattain paksu ja kestävä
Vaikka zirkonium on jalometalleihin verrattuna edullinen materiaali, on se erittäin kovaa ja hidasta työstää, joka nostaa zirkoniumkorun hintaa. Titaanin tavoin zirkoniumia ei voi normaaleilla kultasepän käsityömenetelmillä juottaa, mikä asettaa jonkin verran rajoituksia ja haasteita korun muotoilulle.
TIESITKÖ?
​
Korusanastossa zirkonium, zirkoni ja zirkonia tarkoittavat kaikki eri asioita! Zirkonista ja zirkoniasta voit lukea lisää kiviosiostamme.
Jalometallien leimat
Suomessa leimauslainsäädäntö säätää jalometallien leimaamisesta. Suomessa valmistetusta tai Suomessa myydystä jalometallikorusta pitäisi löytyä aina vähintään kaksi leimaa: nimileima eli vastuuleima, sekä pitoisuusleima. Näiden lisäksi korussa voi olla myös muita leimoja, kuten vuosileima, paikkakuntaleima tai tarkastusleima. Leimojen tutkimiseen hyvä nyrkkisääntö on: kuka, mitä, milloin, missä. Eli leimajärjestys on yleensä nimileima, pitoisuusleima, vuosileima, paikkakuntaleima.
​
Nimileima voi olla joko kirjainyhdistelmä tai kuvio. Vuoden 2001 jälkeen uudet leimat ovat kaikki kirjainyhdistelmäleimoja. Nimileima kertoo kuka on vastuussa korun valmistamisesta tai maahantuonnista. Nimileimarekisteriä ylläpitää ja valvoo Tukes.
​
CaiSannin nimileima on KJSJ.
​
Pitoisuusleima kertoo muodollaan korun metallin, ja leiman numerot osoittavat metalliseoksen vähimmäispitoisuuden promilleina. Esimerkiksi ovaalilla pohjalla oleva luku 750 kertoo, että tuote on kultaseosta, jonka kullan pitoisuus on 750 promillea, eli 18 karaattia.
​​
Suomessa käytettävät jalometallien pitoisuusleimat
KULTA
HOPEA
PLATINA
PALLADIUM
CaiSannissa käytössä olevat seokset on merkitty tummennettuna
Vuosileima on kirjain tai kirjaimen ja numeron yhdistelmä. Vuosileiman lukemiseen tarvitset vuosileima-avaimen, jonka löydät esimerkiksi Wikipediasta tai leimat.fi sivustolta. Esimerkiksi vuosi 2021 on U9.
​
Lisätietoa leimoista:
Allergiat
Jalometalliallergiat ovat erittäin harvinaisia, mutta mahdollisia. Koruallergiat esiintyvät useimmiten korvissa, sillä korvareikien iho on erittäin ohutta varsinkin jos korvalehti ei ole rei'ityksen jäljiltä vielä ehtinyt parantua kunnolla. Myös sormusten ja muiden ihoa vasten tiiviisti istuvien korujen alla iho saattaa joskus ärtyä.
​
Yleisin syy esimerkiksi sormuksen alla ihossa esiintyvään ihottumaan onkin itse asiassa sormuksen alle kerääntynyt lika! Käsirasvat ja muut kemikaalit, lika, ja kuollut ihosolukko yhdessä kosteuden kanssa aiheuttavat helposti ihoärsytystä. Myös siivouksessa käytetyt pesuaineet ja muut kemikaalit, kuten käsidesi jäävät helposti sormuksen alle. Mikäli huomaat sormuksesi tai muun korun aiheuttaneen yllättävää ihottumaa, tärkeintä on ensimmäiseksi riisua koru ja puhdistaa se hyvin. Puhdistuksen jälkeen anna ihon parantua kunnolla ennen kuin otat korun uudelleen käyttöön. Mikäli koru säännöllisesti puhdistettunakin aiheuttaa ihottumaa, on syytä epäillä sitä jonkin korussa olevan materiaalin aiheuttamaksi. Anna myös ihon levätä ja hengittää välillä, äläkä käytä korvakoruja tai sormuksia yötäpäivää.
​
Kulta ja valkokulta
Kulta-allergia on erittäin harvinainen, mutta sitä esiintyy noin 1-2% väestöstä. Mikäli kulta aiheuttaa sinulle ärsytystä, älä käytä sitä. Tällöin hyviä vaihtoehtoja koruihin ovat esimerkiksi platina, hopea tai titaani. Valkokullassa käytetty palladium saattaa myös joissain hyvin harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa nikkelille herkistyneille ristiinreagointia (ks. lisää alempaa kohdasta palladium). Myös vanhat tai ulkomailta tuodut valkokultakorut saattavat sisältää vielä nikkeliä.
​
Platina
Platinaa pidetään yleisesti hyvin turvallisena materiaalina allergikon kannalta, kunhan muistaa pitää myös platinakorut puhtaina ja huollettuina.
​
Hopea
Metallisen hopean ei ole virallisesti osoitettu aiheuttavan allergiaa, mutta silti tiedämme ihmisiä, jotka eivät voi hopeakoruja käyttää. Todennäköisesti näissä tapauksissa on kyse kuitenkin joko hopean seosaineista tai sitten korun alla olevasta liasta. Mikäli hopeakoru aiheuttaa sinulle kuitenkin iho-ärsytystä, kokeile kultaisia, platinaisia tai titaanisia koruja.
Hopea voi kuitenkin olla "allerginen" sinulle. Ihmisten ihon happamuudessa ja hien suolaisuudessa on yksilöllisiä eroja ja osalla ihmisistä hopeakorut tummenevat käytössä hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi hopeaketju saattaa hikoillessa tummentua kaulalla hetkessä tai hopeinen sormus olla lyhyen käytön jälkeen jo aivan musta. Hopeakoruja voidaan pinnoittaa erilaisilla suojalakoilla tai esimerksiksi rodinoida, joka vähentää tätä tummenemista.
​
Palladium
Palladiumille allergisoituminen on harvinaista. Joillakin nikkeliallergikoilla saattaa kuitenkin esiintyä ristiallergiaa myös palladiumille. Mikäli olet erittäin allerginen nikkelille, suosittelemme myös välttämään varsinaisia palladiumkoruja. Myös valkokullan seosaineena käytetään palladiumia. Valkokullassa palladiumia on kuitenkin verrattain vähän. Myös useissa valkokultakoruissa käytetty rodiumpinnoite (rodinointi) estää palladiumin (tai nikkelin mikäli on mahdollista, että valkokullan seosaineena onkin käytetty nikkeliä) liukenemista korusta iholle. Mikäli valkokultasormus aiheuttaa iho-oireita, kannattaa koru puhdistaa usein ja uusia rodiumpinnoite kultasepällä säännöllisesti.
​
Titaani
Titaani on allergisoimaton metalli ja sitä käytetään myös lääketieteessä implanteissa, proteeseissa sekä ommellangoissa. Ihmiskeho ei hylji titaania, eivätkä kehon nesteet reagoi titaanin kanssa. Jos siis olet erittäin herkkä monille muille metalleille ja korumateriaaleille, kannattaa kokeilla titaania. Mutta kuten muutkin korut, myös titaanikorun puhtaudesta on pidettävä huolta, jotta koruun kertyvä lika tai kemikaalit eivät pääse aiheuttamaan ihoärsytyksiä.
​
Nikkeli
Nikkeli on yleisin ihottumaa ja allergiaa aiheuttavista metalleista. EUn nikkelidirektiivi on vähentänyt huomattavasti nikkeliallergiaa, mutta silti markkinoilla saattaa vielä olla koruja tai esineitä, jotka sisältävät nikkeliä yli sallittujen raja-arvojen. Kannattaa olla myös tarkkana, jos itse valmistaa koruja esimerkiksi vanhoista kolikoista tai lusikoista. Monet kolikot sekä alpakka(uushopea)lusikat sisältävät nikkeliä huomattaviakin määriä. Me CaiSannissa emme käytä nikkeliä koruissamme.