top of page

Jalokivet

Jalokivet ovat kiehtoneet ihmistä kautta aikojen. Ensimmäisiä ihmisen käyttämiä jalokiviä olivat mm. ametisti, meripihka, turkoosi, jade, jaspis, lapis latsuli, helmet ja korallit. Ennen ne olivat vain jalosukuisten ja varakkaiden yksinoikeus, joilla osoitettiin varakkuutta ja valtaa. Jalokiviä monasti verhosi mystisyyden verho ja kiviä käytettiin myös talismaaneina ja amuletteina. Nykyään jalokiviä ja koruja käytetään enemmän omaksi iloksi sekä rakkaudesta kauneuteen ja myös yhä useammalla on varaa hankkia kaunis jalokivi korua koristamaan.

Jalokiviä on valtavasti erilaisia väreiltään, säihkeeltään, kovuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan. Kaikille jalokiville on yhteistä kauneus ja tietty harvinaisuus. Aiemmin vain muutamia harvoja kiviä pidettiin jaloina, mutta nykyään jalokiven määritelmään istuu jo lukematon määrä erilaisia kiviä. Termeinä jalo- ja korukiven raja on häilyvä. Melko vakiintunut käytäntö on, että korukivet ovat vähemmän arvokkaita ja läpinäkymättömiä koristeellisia kiviä.

hortensia.JPG
Jalokivet ovaalit
Timantti       Moissaniitti       Korundit       Helmet      Muut jalokivet       Syntymäkuukausikivet

Timantit

Nimensä timantti on saanut kovuudestaan. Kreikan adamas tarkoittaa voittamatonta. Timantti on ainoa jalokivi, joka on muodostunut yhdestä ainoasta alkuaineesta eli hiilestä. Se on kaikista mineraaleista kovin ja sen vuoksi lähes kulumatonta. Kuuluisasta sanonnastaan huolimatta timantit eivät kuitenkaan ole ikuisia ja timantin voi saada rikki itse asiassa melko helpostikin. Timantti on etevä lohkeamaan ja oikeasta suunnasta tuleva isku saattaa halkaista timantin tai saada siitä irtoamaan särön.

​

Timanttia pidetään jalokivien kuninkaana paitsi kovuutensa, myös optisten ominaisuuksiensa vuoksi. Luonnon jalokivistä sillä onkin ylivoimainen tuli, loisto ja kiilto, jotka saadaan esiin hyvällä hionnalla.

​

Timantin laatuun ja hintaan vaikuttavat monet seikat, mutta yleisimmin käytetty luokittelujärjestelmä on niin sanotut neljä ceetä (4C). eli paino (carat), puhtaus (clarity), väri (color) ja hionta (cut). Suuremmissa timanteissa on yleensä  mukana jonkin riippumattoman timanttilaboratorion luokittelutodistus, jossa kaikki nämä arvot (ja paljon muutakin) käyvät ilmi. Pienemmissä timanteissa laatuluokittelu ei koskaan voi olla kovin tarkkaa, koska huolellinen luokittelu vie aina aikaa, eikä ole niin ollen kannattavaa edullisemman hintaluokan timanteille.

Timantit
Paino (carat)

Karaatti on antiikin ajoista saakka käytetty jalokivien painoyksikkö. 1 karaatti on 200mg eli 0,2g. Yhden gramman painoinen kivi siis on 5 karaattia. Karaatti-nimi juontaa juurensa Johanneksen leipäpuun hedelmän siemenestä (kreik. keration). Karaatti kultasepänalan sanastossa tarkoittaa sekä jalokiven painoa (lyh. ka tai ct), että kullan pitoisuutta (lyh. k tai K), eikä näitä tule sekoittaa toisiinsa. 

​

Jokaisella kivilajilla on oma ominaispainonsa, joten saman kokoiset kivet eivät välttämättä ole saman painoisia. Usein esimerkiksi korua suunnitellessa ja valmistaessa onkin järkevämpää puhua kiven fyysisistä mitoista, kuin karaattipainosta.

​

Karaattihinta kasvaa jyrkästi timantin koon kasvaessa. Yksi yhden karaatin kivi on siis huomattavasti arvokkaampi kuin sata 0.01ct kiveä, vaikka yhteispaino onkin sama.

Esimerkkimittoja
briljanttihiontaiselle timantille

 

HUOM! Tämä taulukko ei päde muille hiontamuodoille tai jalokiville. Taulukossa on myös oletettu, että briljanttihionta on ns. ideaalinen korkeutensa suhteen. Jos kivi on hiottu liian matalaksi tai korkeaksi, se vaikuttaa myös kiven painoon.

briljantti.JPG
Väri (color)

Suomessa käytetään sekaisin niin sanottuja vanhoja ja uusia väriluokitteluja. GIAn (Gemological Institute of America) luoma uusi väriluokitus on tarkempi, kuin suomalaisten käyttämä vanha ns. pohjoismainen timanttinimikkeistö. Väriluokittelu on pitkälti enemmän harvinaisuus-, kuin varsinainen laatuluokittelu. Vasta top crystal (I) alkaa olla sellainen sävy, jonka värisävyn pystyy erottamaan kiveä päältä päin katsottaessa ja silloinkin kiven täytyy olla istuttamaton tai istutettu vaalean metalliin. Keltakultaan istutettuna kiven värisävy antaa hieman anteeksi, eli keltakultaiseen sormukseen kiveä mietittäessä ei ainakaan ulkonäkösyistä ole välttämättä kannattavaa panostaa kaikkein värittömimpiin river tai top wesselton -luokan kiviin.

​

Värittömien tai lähes värittömien timanttien lisäksi on olemassa myös monen muun värisiä timantteja. Vaikka suurelle yleisölle timantin väreistä väritön on se tutuin, on kuitenkin olemassa monen värisiä timantteja. Kaikkein yleisimpiä ovat erilaiset kellertävät sävyt, jotka luokitellaan värittömien timanttien joukkoon. Harvinaisimpia ja erittäin kalliita ovat luonnostaan voimakkaan väriset ns. fantasia tai fancy värit, kuten vihreät, siniset, pinkit, ruskeat ja keltaiset. Suurin osa markkinoilla olevista värillisistä timanteista onkin käsitelty jollakin tavoin värin parantamiseksi tai aikaansaamiseksi. Tällaisia käsittelyjä ovat säteilytys- ja lämpökäsittelyt tai näiden yhdistelmät.

​

TIESITKÖ?

​

Vuonna 2017 huutokaupattiin Hong Kongissa 59,6 karaatin The Pink Star timantti , joka on tällä hetkellä eniten huutokaupassa maksanut timantti huikealla 71 miljoonan dollarin hinnallaan. Vaaleanpunaiset timantit ovat yksi harvinaisimmista ja halutuimmista timanttien ns. fancy color väreistä.

Puhtaus (clarity)

Timantin puhtaudella tarkoitetaan sisäisen rakenteen täydellisyyttä sekä ulkoisia ominaisuuksia. Sulkeumat ja halkeamat huonontavat puhtautta. Täysin puhtaana pidetään timanttia josta asiantuntija ei 10x luuppia käyttäen huolellisella tarkastelulla voi erottaa yhtäkään virhettä. Tätä suuremmilla suurennoksilla havaittuja puutteita ei luokituksessa oteta huomioon. Tällaiset timantit ovat erittäin harvinaisia ja yleisimmin koruissa käytetäänkin SI, VS tai VVS-luokiteltuja timantteja.

​

Yleensä korkealaatuisiinkin koruihin riittää puhtaudeksi SI tai VS pienempiin kiviin ja VS tai VVS suurempiin timantteihin. Myös hiontamuoto vaikuttaa siihen miten hyvin sulkeumat erottuvat kivestä. Briljanttihiotussa kivessä sulkeumat eivät erotu niin hyvin kuin porrashiotuissa. Puhtaus on ymmärrettävä enemmänkin harvinaisuus- kuin varsinaisena laatutekijänä, sillä vasta aivan alimman PI-luokan kivet ovat sellaisia, joissa sulkeumat erottuvat paljaalle silmälle ja saattavat vaikuttaa kiven kestävyyteen.

​

Kannattaa huomata, että sulkeumat eivät missään tapauksessa ole virheitä, vaan useissa tapauksissa kiven persoonallinen ominaisuus. Esimerkiksi niin sanotut salt&pepper timantit ovat tällä hetkellä erittäin trendikkäitä. Joissakin jalokivissä (esim. rubiinit ja smaragdit) sulkeumat voivat olla myös tärkeä kiven aitoudesta kertova ominaisuus.

Hionta (cut)

Timantin hiontaa arvostellessa tarkastellaan hionnan laatua ja muotoa, suhteita, symmetriaa ja ulkoisia piirteitä. Hiotussa timantissa on tärkeää, että muodon eri osien (mm. ylä ja alaosien korkeudet) suhteet ovat oikeat, jotta valo käyttäytyy timantissa halutusti. Myös viisteet ja viistesarjat pitää olla hiottu tarkasti ja pinnan kiillotuksen olla hyvin tehty. 

Hionnan laatuun kiinnitetään usein yllättävän vähän huomiota, vaikka tämä on tärkein yksittäinen timantin ulkonäköön vaikuttava tekijä 4C:stä. Pikkutimanteissa hionnan laatua ei useinkaan ole erikseen luokiteltu, mutta suurempaa kiveä hankittaessa kannattaa mieluummin panostaa hyvin hiottuun kiveen ja nipistää esimerkiksi puhtausluokituksesta. GIA käyttää hionnan arvioimisessa viisiportaista asteikkoa: Excellent (EX), Very Good (VG), Good (G), Fair (F) ja Poor (P).

Moissaniitit

Moissaniitti on viime vuosina kasvattanut suosiotaan, kun kihlaparit ovat etsineet vaihtoehtoa perinteiselle timanttisormukselle. Moissaniitin ominaisuudet jalokivenä ovat omaa luokkaansa. Kovuudeltaan moissaniitti sijoittuu Mohsin asteikolla timantin ja korundin (rubiinit ja safiirit) väliin. Jotkin moissaniitin optisista ominaisuuksista, kuten tuli ja loisto taas ylittävät jopa timantin vastaavat ominaisuudet. Moissaniitti siis sädehtii ja kimaltelee enemmän kuin mikään toinen jalokivi ja hyvin hoidettuna sen kauneus kestää muuttumattomana seuraavallekin sukupolvelle.

​

Moissaniitti on erittäin harvinaista. Sitä esiintyy vain meteoriiteissa ja joskus sulkeumina muissa kivissä kuten timanteissa. Tästä syystä luonnon moissaniittia ei ole korukäyttöön saatavilla. Kaikki korukäytössä olevat moissaniitit ovat siis synteettisiä, ihmisen laboratoriossa valmistamia kiviä. Moissaniittia onnistuttiin valmistamaan korukäyttöön ensimmäisiä kertoja viime vuosituhannen lopulla. Kivi on ulkonäöltään hyvin timantin kaltainen, joten se on saanut turhaankin huonoa mainetta timantin jäljittelijänä. Vaikka moissaniitti onnistuukin harhauttamaan edullisia timanttitestereitä, gemmologit ja jalokiviasiantuntijat kyllä erottavat helposti timantin ja moissaniitin toisistaan.

​

Synteettiset moissaniitit ovat hinnaltaan edullisempia kuin timantit. Pienimmissä kokoluokissa moissaniitin hinta on noin puolet vastaavan kokoisen timantin hinnasta ja hintaero kasvaa, mitä suuremmista kivistä puhutaan. Jos mielit sormukseesi suuren kiven säihkettä, mutta budjetti ei taivu timanttiin, on moissaniitti silloin hyvä vaihtoehto.  Myös ajatus ”avaruuskivestä” voi kutkuttaa monen mieltä. Joillekin taas on tärkeää että kivi sädehtii mahdollisimman paljon.

​

Kaikki suomalaiset timanttitukkurit ovat sitoutuneet Kimberleyn prosessiin, jonka tarkoituksena on estää ns. veritimanttien pääsy Suomen markkinoille. Mikäli tästä huolimatta timantin eettisyys huolestuttaa, ihmisen laboratoriossa valmistama moissaniitti on silloin hyvä vaihtoehto. Moissaniitti myös valmistetaan laboratorio-olosuhteissa, joten moissaniitin kaivamiseen ei tarvita avolouhoksia.

​

Käytämme koruissa moissaniitin maailman johtavan moissaniittivalmistajan Charles & Colvardin valmistamia Forever One moissaniitteja, jotka olemme todenneet erittäin hyvälaatuisiksi väriltään ja hionnaltaan. Olemme Suomessa harvoja ja ensimmäisiä kultaseppiä, jotka aktiivisesti tarjoavat moissaniittia vaihtoehdoksi. Jokaisen yli 4mm moissaniitin mukana saat kiven aitous- ja takuutodistuksen.

​

Moissaniitin 4C:tä

​

Väri (Color)

Charles&Colvarsin moissaniitit on luokiteltu värityksensä mukaan colorless (DEF) ja near-colorless (GHI) luokkiin. DEF moissaniitit ovat täysin värittömiä ja niissä on erinomainen tuli ja säihke. GHI väriluokan kivissä saattaa erottua pieni kellertävä tai vihertävä vivahde. DEF Väriluokan kiviä on saatavana yli 4mm kokoisina ja GHI kiviä yli 2,5mm kokoluokissa. Mikäli kiveä on saatavana molemmissa väriluokituksissa, suosittelemme aina parempaa DEF väriä, sillä hintaero ei näissä useinkaan ole kovin merkittävä.

​

Joillakin valmistajilla on tarjolla myös kauniita värillisiä moissaniitteja. Näistä kannattaa huomata, että ne ovat pintavärjättyjä, joten väri ei välttämättä kestä muuttumattomana koko korun elinkaarta.

​

Paino/Koko (Carat)

Moissaniitti on kymmenisen prosenttia kevyempää kuin timantti. Siksipä 1ct timantin kokoista vastaava 6,5mm moissaniitti painaa vain noin 0,9ct. Jotta kokojen vertailu timanttien kanssa olisi helpompaa, on vakiintunut käytäntö ilmoittaa moissaniitista timanttipainoa vastaava paino (equivalent diamond weight EDW). Me ilmoitamme aina moissaniitin fyysiset mitat sekä timanttia vastaavan karaattipainon. Esimerkiksi: Moissaniitti 6,5mm (vast. 1ct).

​

Aivan pienimmän kokoluokan (alle 2,5mm / vast. 0.06ct) moissaniitteja ei ole valitettavasti ainakaan toistaiseksi tarjolla riittävän hyvälaatuisina, joten siroimpiin rivisormuksiin tai keskikiveä ympäröivään halo-osaan ei moissaniitti kiveksi sovellu.

​

Puhtaus (Clarity)

Koska moissaniitti on synteettinen kivi, niissä on melko vähän sulkeumia ja sulkeumat ovat usein eri tyyppisiä kuin timantissa. 10x suurennoksella tai mikroskoopilla moissaniitista voi erottua neulamaisia kirkkaita sulkeumia, jotka eivät kuitenkaan vähennä kiven loistetta. Charles&Colvardin Forever One moissaniitit ovat puhtausluokitukseltaan aina IF-VS1.

​

Hionta (Cut)

Charles&Colvard Forever One moissaniitit on kaikilta hiontaluokituksiltaan (hionta, symmetria, kiillotus) ilmoitettu erinomaisiksi. 

Moissaniitti

TIESITKÖ?

​

Moissaniitin löysi vuonna 1893 Nobel-voittaja Henri Moissan tutkiessaan 50 000 vuotta sitten maahansyöksyneen meteoriitin kraatteria Arizonassa. Aluksi hän erehtyi luulemaan löydöksiään timanteiksi, mutta myöhemmin havaitsi kyseessä olevan mineraalinen piikarbidi joka nimettiin löytäjänsä mukaan moissaniitiksi.

Punakultainen sormus pisaran muotoisella
Siro sormus keltakullasta asscher-hionta
Upea kolmeosainen halosormus, josta ei s
Upean kokoinen 8mm moissaniitti keltakul
Moissaniitti vs. Timantti
Korundit

Safiirit ja rubiinit

Korundi on alumiinioksidin kiteinen muoto eli mineraali. Täysin puhtaana korundi on väritöntä ja läpinäkyvää, mutta sisältää usein epäpuhtauksia, joiden seurauksena kiven väri voi olla lähes mikä tahansa. Korundin punaista muotoa kutsutaan rubiiniksi ja muun värisiä safiireiksi. Korundi on luonnollisista jalokivistä toisiksi kovinta (Mohs 9) ja kovuutensa ja värisävyjensä moninaisuuden vuoksi yksi suosituimmista jalokivistä. Suuret korundit ovat harvinaisuuksia ja sen vuoksi safiirin ja rubiinin hinta kohoaa reippaasti mitä suurempii kokoluokkiin mennään. Pienemmissä kivissä korundit ovat kuitenkin erittäin kohtuuhintaisia.

​

Safiirit

Nimeä safiiri (kreikaksi 'sininen') käytettiin aiemmin monista erilaisista sinisen sävyisistä kivistä, mutta nykyään nimitys on vakiintunut käyttöön vain korundille. Ruiskaunokin sininen on arvostetuin ja tunnetuin safiirin värisävyistä, mutta safiiria esiintyy lähes kaikissa sävyissä. Väritöntä safiiria kutsutaan leukosafiiriksi ja persikkaisen sävyistä padparadchaksi (singalinkielellä 'lootuksenkukka').

​

Sinisen sävyn aikaansaavat rauta ja titaani, violetti väri johtuu vanadiinista. Rauta aikaansaa keltaiset ja vihreät sävyt ja kromi punertavat (rubiinit). Rubiinin ja safiirin raja on häilyvä, mutta pinkit ja violettiin vivahtavat luokitellaan yleensä safiireiksi. On yleistä, että safiireja lämpökäsitellään ja säteilytetään värisävyjen parantamiseksi ja aikaansaamiseksi. Padparadcha-safiirit ovat nykypäivänä erittäin haluttuja ja arvokkaita ja vain aitoa luonnollista sävyä saa kutsua padparadchaksi, vaikka väri on aikaansaatavissa myös erilaisilla lämpökäsittelyillä. 

sormus_PL2.JPG
sofia_kk_pinkkisafiiri.JPG
sormus_JL_2_ig.JPG
Rubiinit

Rubiiniksi kutsutaan korundin punaista muunnosta (lat. rubeus). Arvostetuin ja kallein rubiinin värisävyistä on ns. kyyhkysen veren punainen. Vadelmanpunaiset, ruskeaan taittavat ja vaaleammat sävyt ovat edullisempia. Rubiinin värisävyn aikaansaa korundissa epäpuhtautena oleva kromi. Rubiinissa on usein voimakkaitakin sulkeumia, eikä näitä pidä pitää varsinaisina virheinä, vaan niitä käytetään luonnon rubiinien ja synteettisten rubiinien erottamiseen. Rubiinit kuuluvat kalleimpiin jalokiviin. Suuret rubiinit ovat harvinaisempia kuin vastaavan kokoiset timantit.

TIESITKÖ?

​

Yksi kuuluisimmista "rubiineista" on 170 karaatin painoinen Black Prince's Ruby eli Mustan Prinssin Rubiini, joka koristaa Iso-Britannian hallitsijan kruunua (Imperial State Crown). Tämä kivi ei kuitenkaan olekaan rubiini, vaan se tunnistettiin myöhemmin spinelliksi.

Helmet

Helmet

Helmet ja simpukat ovat todennäköisesti vanhimpia jalokiviä, joilla ihminen on koristautunut. Kaukaisimmat arkeologiset todisteet ihmisen käyttämistä simpukkakaulanauhoista ovat noin 135000 vuoden takaa ja helmistäkin peräti 6000 vuoden ajalta.

​

Helmet syntyvät simpukoissa ja koostuvat helmiäisestä joka on pääasiassa kalsiumkarbonaattia ja orgaanista sarveisainesta. Helmiä syntyy meri- ja makeanvedensimpukoissa ja joskus harvoin myös etanoissa. Ne syntyvät helmen kuoren ja vaipan väliin joutuneen vieraan esineen aiheuttaman reaktion tuloksena. Helmien ominaisvärit vaihtelevat simpukkalajin ja vesistön mukaan. Valkoisten helmien lisäksi on olemassa vaaleanpunaisia, kermanvalkoisia, hopeanharmaita, vihreitä, sinisiä, tummanharmaita, mustia ja kullansävyisiä helmiä. Helmiä myös värjätään.

​

Helmiä syntyy sekä luonnostaan villisimpukoihin, että viljelemällä. Nykyään luonnon helmet ovat harvinaisia ja suurin osa markkinoilla olevista helmistä on viljeltyjä. Yleisimpiä ovat kiinalaiset makeanveden helmet. Näiden lisäksi tunnettuja helmiä ovat Akoya-helmet, Etelämeren helmet ja Tahitinhelmet. Niin sanotut Mallorcan helmet sen sijaan eivät ole aitoja helmiä, vaan keinotekoisia jäljitelmiä.

​

Koska helmet ovat orgaanista ainesta, ovat ne muutoksille, etenkin kuivumiselle alttiita. Helmet eivät toisaalta pidä myöskään liiasta kosteudesta ja menettävät helposti hohtonsa myös erilaisten kemikaalien vaikutuksesta. Jos helmi valitaan jalokiveksi jokapäiväiseen käyttöön tulevaan sormukseen, on sen käytössä ja hoidossa oltava erityisen tarkkana. Toisaalta varsinkaan viljellyt makeanveden helmet eivät ole kovin arvokkaita, joten kuluneen tai kärsineen helmen vaihtaminen sormukseen ei tee kovin suurta lovea kukkaroon.

sormukset_eleonoorajahelmet_ig.JPG
pd_sydankorvikset2_IG.JPG
vauva_rusetti_IG.JPG
helmisormus1_pieni.JPG

Muita jalo- ja korukiviä

Erilaisia jalokiviä on lukematon määrä. Osa niistä sopii hyvin korukäyttöön, osa on enemmänkin keräilyharvinaisuuksia. Tila ei tässä riitä kaikkien mahdollisten kivien läpikäyntiin, joten esittelemme lyhyesti vain muutamia yleisempiä. Mikäli kiinnostuit jostakin tietystä kivestä tai haluat lukea jalokivistä laajemmin, suosittelemme esimerkiksi kirjaa Walter Schumann: Jalokivet ja korukivet.

Muut
sormus_LV2_IG.JPG
Beryllit

Beryllin värimuunnoksia ovat mm. akvamariini, morganiitti ja smaragdi. Beryllit ovat verrattain kovia, mutta hauraita ja paineelle alttiita, joten ne eivät ole parhaita vaihtoehtoja jokapäiväisiin käyttösormuksiin.

Kovuus 7.5-8 (Mohs)

sormus_KH_pikkukuva.JPG
Zirkoni

Zirkoni on tunnettu jo antiikin ajoista lähtien. Aito jalokivi jota ei tule sekoittaa synteettiseen kuutiolliseen zirkoniaan (CZ), jota joskus virheellisesti kutsutaan zirkoniksi. Voimakas loisto ja tuli. Useita erilaisia värimuunnoksia, joista väritön on tunnetuin ja halutuin.

Kovuus 6.5-7.5 (Mohs)

sormus_AYS_neliö_24092022.JPG
Kuukivi

Kuukivi on kasvattanut suosiotaan viime aikoina ja se onkin kaunis ja mystinen kivi. Kuukivessä on sinertävä hohto, joka erottuu kiveä käännellessä. Pehmeähkö kivi. Kuukiven kanssa samaan maasälpäryhmään kuuluvat myös mm. sinivihreä amatsoniitti sekä kirjavan värileikin omaava labradoriitti. Erityisen hienoa, vain Suomesta löydettävää labradoriittia kutsutaan spektroliitiksi.

Kovuus 6-6.5 (Mohs)

anne_spinellit.jpg
Spinelli

Lähes kaiken värisiä, mutta suosituimmat ovat punertavat ja violetit. Varsinkin punaisia spinellejä on ennen luultu rubiineiksi ja kivi tunnistettiin itsenäiseksi mineraaliksi vasta vajaa 200 vuotta sitten.

Kovuus 8 (Mohs)

silvia_putkirunko_turmaliini_ig.JPG
Turmaliini

Mikään muu jalokivi ei esiinny niin monissa väreissä kuin turmaliini. Yleisimpiä ja halutuimpia sävyjä ovat erilaiset vihreät ja punertavat, mutta turmaliinista on olemassa lähes kaikkia värejä.

Kovuus: 7-7.5 (Mohs)

pääsiäismunariipus2_ig.JPG
Kuutiollinen zirkonia (CZ)

Synteettinen kivi, jota käytetään usein edullisemman hintaluokan massatuotantokoruissa. Yleisesti väritön timantin jäljittelijä, mutta tuotetaan kaiken värisinä. CaiSannissa käytämme CZ:iota mallikoruissa, prototyypeissä ja harjoituksissa. Usein kutsutaan virheellisesti zirkoniksi, mutta zirkoni on aito jalokivi ja näitä ei tulisi sekoittaa.

Ei sovellu jokapäiväiseen käyttösormukseen pehmeytensä vuoksi.

Topaasi
Topaasi

Yleensä värittömiä, kellertäviä tai kullanruskeita. Nykyään usein käsitellään polttamalla sinisen eri sävyihin (mm. London Blue, Swiss Blue). Suhteellisen kova, mutta erittäin etevä lohkeamaan, minkä vuoksi topaasia ei suositella jokapäiväiseen käyttöön tuleviin sormuksiin.

Kovuus 8 (Mohs)

kukkasormus_ruusukvartsi_ig.JPG
Kvartsit

Kvartsiryhmä on erittäin laaja ja sisältää useita hyvinkin erilaisia kiviä. Tunnetuimpia kvartseja ovat savukvartsi, ametisti, vuorikide (kauppanimi vuorikristalli),sitriini, prasioliitti, ruusukvartsi (kuvassa), tiikerinsilmä, kalsedoni, karneoli, akaatit, jaspikset ja opaalit.

Kovuus 6.5 - 7 (Mohs)

kukkilintu_sormus.jpg
Turkoosi

Nimi tarkoittaa turkkilaista kiveä, koska sen kauppareitti kulki aiemmin turkin kautta. Halutuin väri on taivaansininen, turkoosi. Erittäin herkkä kivi, joka voi muuttaa väriään kuumuuden, valon, hien ja kosmetiikan vaikutuksesta. Ota aina turkoosisormukset pois ennen käsien pesua!

Kovuus 5-6 (Mohs)

sormus_PL_IG.jpg
Granaatit

Eriväristen mineraalien muodostama ryhmä. Jokaisella sävyllä on oma nimensä.  Tunnetuin on punainen almandiinigranaatti. Muita mm. spessartiini (oranssi), demantoidi (vihreä), rhodoliitti (vadelmanpunainen kuvassa).

Kovuus 7-7,5 (Mohs)

GraceClassy_peridootti.jpg
Peridootti

Peridoottia esiintyy vain vihreän eri sävyissä. Yleisin on kellanvihreä, ns. omenan- tai kevään vihreä. Kaunis ja edullinen kivi, mutta pehmeytensä vuoksi ei suositella jokapäiväiseen käyttöön tuleviin koruihin.

Kovuus 6.5-7 (Mohs)

sormus_CG_ig.JPG
Larimar

Larimar on pektoliitin sininen värimuunnos. Larimar on saanut nimensä löytäjän tyttären Larissan, sekä espanjan merta tarkoittavan sanan mukaan. Larimaria löytyy ainoastaan Karibialta.

Kovuus 4.5-5 (Mohs)

Syntymäkuukausikivet

Syntymäkuukausikivet

Sopivan kiven valinnassa voi auttaa myös syntymäkuukausi. Jokaiselle kuukaudelle on valittu oma kivi, joillekin useampiakin.  Alla olevassa kuvagalleriassa on esitetty jokaiselle kuukaudelle yleisimmin käytetyn syntymäkuukausikiven. Erityisen suosittuja nämä kivet ovat esimerkiksi äiti-lapsikoruissa tai syntymäpäivälahjaksi annettavissa koruissa.

​​

bottom of page